Neuropsykologinen kuntoutus

Neuropsykologista kuntoutusta tarvitsevat usein henkilöt, joilla on aivojen toimintahäiriöiden aiheuttamia neuropsykologisia oireita (esimerkiksi muistin/oppimiskyvyn, keskittymiskyvyn ja toiminnan ohjaamisen hankaluuksia).  Neuropsykologinen kuntoutus on osa lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutuksen tarkoituksena on joko lieventää potilaan oireiston aiheuttamaa käytännön haittaa tai tukea potilasta ja hänen läheisiään elämään oireiden kanssa. Keinoina voivat olla kognitiivisten taitojen harjaannuttaminen, oiretiedostuksen tukeminen, kompensaatiokeinojen haltuunotto ja kuntoutujan tai hänen läheistensä ohjaus. Joskus kuntoutuksen painopisteenä voi olla mielialan ja positiivisen psyykkisen sopeutumisen tukeminen. Neuropsykologinen kuntoutus suunnitellaan yksilön oirekuvan perusteella juuri hänen tarpeitaan ajatellen, ja se voi kestää lyhyestä ohjauksesta useisiin vuosiin. Usein kuntoutuksessa on tarpeen yhdistää sekä neuropsykologian/neurotieteen että psykoterapeuttisen työskentelyn näkökulmia ja menetelmiä. Tavoitteet määritellään yksilöllisesti kuntoutuksen alussa, tavoite voi olla esimerkiksi itsenäisen selviytymisen tukeminen tai työkykyedellytysten parantaminen.

Neuropsykologinen tutkimus suositellaan tehtäväksi ennen neuropsykologisen kuntoutuksen alkamista. Kuntoutuksen maksajina voivat olla kunnat, sairaanhoitopiirit, KELA ja vakuutusyhtiöt. Tavallisesti nämä lähettävät/maksavat tahot myös seuraavat ja arvioivat kuntoutuksen edistymistä.